Viiniä Wis³okan laaksosta
Winnica Golesz Jaslon liepeillä on Puolan tunnetuin viinitila. |
Podkarpackie- ja Ma³opolskie-läänien rajamailla kiemurteleva Wis³oka-joen laakso on valittu viininviljelytradition elvyttämiseen pyrkivän pilottiprojektin kohdealueeksi. Viininviljely ei varsinaisesti ole Kaakkois-Puolassa uusi asia: Keskiajalla viinitarhoja oli useilla paikkakunnilla Krakovasta Przemy¶liin.
Viljelijöillä koulutusprojekti
Vuonna 2004 alkaneen projektin tavoitteena on luoda paikallinen viini pientilojen lisätulonlähteeksi. Viininviljelyn yleistyminen auttaisi myös säilyttämään Karpaattien rinteiden tyypillisen, pienten peltokuvioiden mosaiikista muodostuvan maiseman. Ennen kaikkea viininviljelyn toivotaan houkuttelevan alueelle lisää matkailijoita.Projektin alkaessa asetettiin tavoitteeksi 10 hehtaaria viini-istutuksia, jotka sijaitsisivat noin parillakymmenellä maatilalla. Keväällä 2006 projektiin oli osallistunut lähes 200 henkilöä. Heistä oli nelisenkymmentä yhä mukana. Saman mallin mukainen viiniprojekti aloitettiin Krakovan ympäristössä. Siellä ensimmäiseen tiedotustilaisuuteen tuli lähes 200 kiinnostunutta.
Risteytetyillä lajikkeilla päästään hyviin tuloksiin, kertoo Roman Mysliwiec. |
Puolalainen viinipioneeri
Kiinnostus viininviljelyyn Karpaattien rinteillä on kasvanut viime vuosina ennen kaikkea Roman Mysliwiecin pioneerityön ansiosta. Häntä on kutsuttu Puolan ensimmäiseksi viininviljelyn ammattilaiseksi. Uudet viinitarhurit voivat hyödyntää Mysliwiecin keräämiä kokemuksia sekä hankkia hänen tilaltaan Puolan oloihin soveltuvia viiniköynnösten taimia.My¶liwiec perusti Jas³on liepeille Winnica Golesz - viinitilan vuonna 1982. Muutamasta taimesta alkanut kokeilu on kasvanut noin 5000 viiniköynnöksen tarhaksi. Winnica Goleszin keskeisin toimintamuoto on erilaisten viiniköynnöslajikkeiden testaaminen Puolan ilmastossa. Roman Mysliwiec on kokeillut tarhassaan jo yli kahtasataa eriiäftta viiniköynnöslajiketta, joita hän on tilannut eri puolilta maailmaa.
- Eurooppalainen viiniköynnös eli aitoviini menestyy vielä Karpaattien etelärinteillä Slovakiassa, mutta pohjoispuolella Puolassa ilmasto on sille jo liian ankara. Täällä parhaisiin tuloksiin päästään risteytetyillä lajikkeilla, jolloin saavutetaan paras tasapaino kylmänkestävyyden ja rypäleiden laadun välillä, Mysliwiec kertoo vankalla kokemuksella.
Yksilöllisiä pöytäviinejä
Winnica Golesziin kuuluu myös viinikellari, jossa Mysliwiec valmistaa viinejä oman tarhansa rypäleistä. Ilmasto asettaa viinien laadulle väistämättömät rajoituksensa, mutta Mysliwiec toteaa, että puolalaisista rypäleistä voidaan valmistaa vähintään hyvälaatuista pöytäviiniä. Viiniasiantuntijoiden mielestä onnistuneimmat Mysliwiecin viineistä vetävät vertoja bulgarialaisille viineille ja ovat maultaan yksilöllisempiä kuin tavanomaisimmat bordeaux't.Roman Mysliwiec arvioi, että viitisentoista viljelijää jatkaa viiniköynnösten kasvattamista Wislokan laaksossa vielä pilottiprojektin jälkeenkin. Puolalaiset viinitarhurit tuskin tulevat merkittävästi kasvattamaan Euroopan unionin viinijärveä. Ilmaston lisäksi viininviljelyä haittaavat myös byrokratia:
Puolalaisia viinejä voi päästä maistelemaan esimerkiksi nauttimalla matkailutilalla ateriapaketin, johon sisältyy myös talon oma viini. Mukaan ei kuitenkaan voi ostaa pullollista yksilöllistä puolalaista pöytäviiniä; siitä puolalainen byrokratia pitää toistaiseksi huolen.
Mari Stanek
Suomi-Puola 2006-2007
Suomi-Puola 2006-2007